“Viisaampi häipyis täält…”, mutisi varastomiehemme nostellessaan vekkulin muotoisia karkkeja hyllyyn Makeistukun varastolla. Sitten katse osui pieneen tekstiin karkkipussin keskellä. Liekinheitin. Tämä oli se tulinen karkki, josta oli huhuttu jo viikkoja henkilökunnan taukotilassa. Se sama karkki, jonka väitettiin saavan silmät vuotamaan, kuolan valumaan ja paikat kostumaan.

Varastomies jäi hetkeksi hiljaiseksi. Sellainen hiljaisuus tulee yleensä juuri ennen erittäin huonoa päätöstä. Silti yksi pussi aukesi.


Varastomies otti yhden Liekinheittimen pussista epäilevän näköisenä, toinen kulmakarva hitaasti kohoten. Sellainen suomalaisen miehen ilme, jolla yleensä katsotaan postilaatikkoon saapunutta veroilmoitusta tai auton kojelaudassa ensimmäistä kertaa palavaa moottorin vikavaloa.

“Ei kai tää nyt niin paha voi olla…”

Ensimmäiset kolme sekuntia: hiljaisuus.

Viiden sekunnin kohdalla kulmat kurtistuivat.

Kymmenen sekunnin kohdalla varastomies katsoi hitaasti pussia, sitten kattoa ja lopulta omia käsiään kuin yrittäen ymmärtää missä vaiheessa työpäivä oli muuttunut hengelliseksi kokemukseksi.

Viimeistään nyt lienee kaikille selvää, että enää ei puhuta mistään isoisän kermatoffeista. Paten Liekinheittimet kiusoittelevat hävyttömällä kirpeydellä, mutta se on vasta alkua. Hetkeä myöhemmin chili hyökkää suuhun ja tuntuu kuin Euroviisujen liekinheitin olisi ammuttu suoraan nieluun.

Ainesosat: Sokeri, glukoosi-fruktoosisiirappi, vesi, gelatiini, happamuudensäätöaine (omenahappo), aromi, väriaine (E120).

Ingredients: Socker, glukos/fruktossirap, vatten, gelatin, surhetsreglerande medel (äppelsyra), arom, färgämne (E120).